PILKKIHIIHDON SM-KILPAILUT 2010  

1

KALAJUOKSUN SM-KILPAILUT 2010 LEPPÄVIRRAN LAAKUNLAMMELLA SUNNUNTAINA 22.08.2010

Sarjat: M yl, 55, 65 ja yli 75v. N yl ja yli 65v. Lapset T/P alle 16v. Joukkuekilpailut N/M

Ilmoittautuminen: Ennakkoon Jorma Rajakannas Savonkatu 8A 1 79100 Leppävirta, puh. 040 528 7131 sähköposti: jorma.nyyssonen@suomi24.fi

Osanottomaksut: Henkilökohtainen sarja 12 euroa, joukkueet 18 euroa. Maksetaan ilmoittautumispäivään mennessä tilille : Leppävirran Urheilijat 523001-217778

TERVETULOA Järj. Leppävirran Urheilijat

PILKKIHIIHDON HISTORIAA 

2
Antero Rusinen ideoi pilkkihiihdon 70 -luvun puolivälissä. Se on kalastuksen ja hiihdon yhdistelmä. Erikoisuutta kokeiltiin pienessä mäntyharjulaisessa urheiluseurassa. Pilkkihiihtokokeilu sai yllättävää kiinnostusta. Osanottajia oli Mikkelistä, Lappeenrannasta ja muista lähikunnista. Innokkaina harrastajina he veivät tarpeellista tietoa paikkakunnalleen uudesta lajista. Vähitellen harrastus levisi lähinnä seurojen kuntourheilupuolelle. Pilkkihiihtoratoja ja -sääntöjä on muokattu sopiviksi yhdessä kilpailijoiden ja järjestäjien kanssa. Yhtenäisten sääntöjen puute on hankaloittanut kisojen toimintaa. Tähän saakka kilapiluissa on käytetty nopeasti kyhättyjä kisakohtaisia sääntöjä. Yhtenäiset, ulkoasultaan selkeät säännöt helpottavat järjestäjien toimintaa ja lisäävät pilkkihiihdon harrastusta. Pilkkihiihtoa on harrastettu eniten Itä-Suomessa. Tunnetuimpia paikkakuntia kisojen järjestäjinä ovat olleet: Iisalmi, Asikkala, Lappeenranta, Ruokolahti, Mikkeli, Joutseno, Luumäki ja tietysti Mäntyharju, jossa kisojen ensimmäinen lähtölaukaus on suoritettu. Lisäksi eri puolilta Suomea on tullut pilkkihiihtokokeiluista.

KILPAILUJEN JÄRJESTÄMINEN 

1

Pilkkihiihtokilpailuja varten tehdään jäälle ja mahdollisesti myös osaksi maalle pyöreähkö latulenkki. Sitä hiihdetään yhteen suuntaan sovittu aika. Jokaisella kierroksella tulee kilpailijan onkia yksi kala hiihtolenkin ulkopuolelta ja tuoda se hiihtäen maaliin.
Sijoituksen kilpailussa määrää kalallisten kierrosten määrä maaliviivalla, sovitun ajan sisällä. Tasatuloksen saaneilla ratkaisee viimeisen kierroksen saapumisjärjestys, aikaisemmin kalan kanssa maaliin saapuneen hyväksi.

PILKKIHIIHTORADAT
Pilkkihiihtoradat tulee suunnitella sellaiseen paikkaan, mistä tulee kalaa ainakin kohtuullisesti. Radan pituus tulee olla noin yksi kilometri. Radan sisäreunaan tehdään perinteistä tyyliä hiihtäville kilpalatu ja ulkoreunaan luistelutyyliä käyttäville oma "paana". Rata-alueelle ei saa kairata reikiä.
Radan tulee olla selkeä, ei jyrkkiä kaarteita eikä mutkia. Radan sisälle tulee jäädä selkeä keskiosa.
Keväällä jäälle nousee joskus vesi. Tällöin on mietittävä vaihtoehtoinen paikka, jossa vesi ei ole esteenä. Radan vetäminen kokonaan maalle ei ole suositeltavaa, koska silloin kilpailijat jäävät lähelle rantaa, jolloin viiden metrin etäisyys toisiin kilpailijoihin ei helposti toteudu. Kalamiehet, jotka ovat vähemmän hiihtäneet, eivät pidä rannalle vedetyistä pitkistä ja vaikeista maastoradoista.
Tuloslaskennan ja tuomariston kannalta on paras sellainen ratkaisu, missä kilpailijat ovat koko ajan kontrolloitavissa.
Rata on syytä merkitä pystyyn asetetuilla havuilla tai muilla näkyvillä merkeillä. 
PILKKIHIIHDON SARJAJAKO
Sarjajako on vuosien varrella vaihdellut. Miesten puolilla on sopiva SM-pilkkionginnan sarjajako: yleinen, 55-vuotiaat ja 65-vuotiaat. Naisilla on yksi sarja ja alle 16-vuotiailla tytöillä ja pojilla yksi yhteinen sarja.
Pilkkihiihdon sarjajakoa voidaan lisätä järjestäjien parhaaksi katsomalla tavalla. Esimerkiksi jos osanottajia joihinkin ikäryhmiin tulee huomattavasti enemmän.
KILPAILUJEN VALVONTA
Sääntöjen valvominen kilpailualueella tapahtuu toimitsijoiden ja valvojien avulla. Kisojen säännöt on kerrattava kuulutuksessa ennen kisoja. Järjestelyissä sovitaan valvojien määrä ja kullekin vastuulohko. Kisojen järjestäjä opastaa toimitsijat tehtäväänsä.
Usein parhaille kalapaikoille ahtaudutaan liiaksi, jolloin viiden metrin etäisyys on kyseenalaista. Silloin tarvitaan puolueetonta valvojaa.
Valvojat eivät saa kokoontua liiaksi yhteen, ei edes silloin, kun joku kilpailijoista on ylivoimaisessa johdossa ja kerää yleisöä ympärilleen.
Lohkovalvojan tulee kieltää yleisöä menemästä liian likelle kilpailijaa. Kilpailuihin tulee nimetä kolmihenkinen jury, jossa on ainakin yksi kilpailijoiden edustaja.
TULOSLASKENTA
Kuinka suuren osanottajamäärän pystyy tuloslaskenta hoitamaan? Tähän vaikuttavat monet osatekijät. Esimerkiksi kuinka kokeneita ovat tuloslaskijat, kuinka runsaasti tulee kalaa ja kuinka kilpailualue on toimitsijoiden näköpiirissä.
Jos kilpailijoita on yli 200 ja kalaa tulee runsaasti, on harkittava alueellisia karsintoja. Tähän ei pitäisi kuitenkaan liian herkästi mennä. Siloin tulisi vaikkapa karsinoida kalojen luovutuspisteet sarjojen mukaan. Tämä luonnollisesti vaatii lisää tuloslaskijoita. Näin kokeiltiin yhden kerran, mutta kilpailijat eivät kisan tuoksinassa osuneet oikeaan karsinaan. Selkeä tiedotus, mihin väliin kukin sarja luovuttaa kalan.

PILKKIHIIHDON SÄÄNNÖT 

2
  1. Kilpailun järjestäjillä tulee olla vesialueen lupa.
  2. Kilpailuaika on kaksi tuntia.
  3. Onkimisessa pätee yleiset pilkkisäännöt.
  4. Lähtö tapahtuu yhteislähtönä.
  5. Lähtölinjan ylitettyään kilpailija saa ryhtyä onkimaan vain laturingin ulkopuolelta.
  6. Kierroksella saa onkia vain yhden kalan.
  7. Lähdössä on kairassa oltava suojus päällä. Kilpailun aikana kaira on kierrettävä pystyyn tapaturmavaaran takia. Nuorten sarjassa kaira ei ole pakollinen. Välikierrosten ajaksi kairan voi jättää pilkkipaikalle nimilapulla varustettuna. Onki on nostettava ylös avannosta kalan viennin ajaksi.
  8. Kilpailija voi varata itselleen yhden avannon kerrallaan. Merkkinä pidetään varusteita. Kairaa ei lueta merkiksi.
  9. Maalia ei saa ylittää ilman kalaa.
  10. Kalan luovutus tulee olla joustava, ei sidoksissa pieneen astiaan. Luovutuspaikan ja maalitolpan väli tulee olla noin kolme metriä.
  11. Kilpalatua saa hiihtää vain yhteen suuntaan.
  12. Kilpailun voittaa se, jolla kilpailuajan päätyttyä on eniten kaloja eli kallallisia kierroksia. Tasakierrosten sattuessa ratkaisee se, kuka tuo kalan maaliin viimeiseltä kierrokselta.
  13. Kilpailun järjestäjä tarjoaa juomat kilpailijoille maksutta kilpailun ajan.
  14. Jos kilpailija haluaa käyttää omia juomia kilpailun aikana jonkun toisen tarjoamana, on juoma nautittava kierroksen aikana tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.
  15. Avustajaa ei kilpailussa sallita.
  16. Järjestäjä ei vastaa tapaturmista.
  17. Pilkkihiihdon arvokisoissa kilometrin pituinen merkattu latu mitattava olosuhteiden salliessa esimerkiksi moottorikelkan mittarin avulla

KILPAILUSÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA SEURAA
Jos rike on vähäinen, eikä aiheuta kilpailijalle etua, tulee toimitsijan antaa huomautus ja vaatia rikkeen korjaus välittömästi. Muussa tapauksessa voidaan hylätä koko kilpasuoritus.
Sääntötoimikuntaan ovat kuuluneet Antero Rusinen Iisalmesta, Pentti Ripatti Mikkelistä ja Eero Lempiäinen Lappeenrannasta.
Säännöt ja ohjeet on kirjoitettu pysyväksi muodostuneen käytännön pohjalta.

Ajankohtaista

KALAJUOKSUN SM-KILPAILUT LEPPÄVIRRAN LAAKUNLAMMELLA SUNNUNTAINA 22.08.2010


PILKKIHIIHDON SM-KILPAILUT 2010 (Lappeenranta) tulokset

PILKKIHIIHDON SM-KILPAILUT 2009 (Leppävirta) tulokset


Kalajuoksun SM-kilpailut oli Leppävirran Laakunlammella lauantaina 22.08.2009. Tulokset täältä, Artikkeli


Leppävirralla päätettiin perustaa Suomen Erikoislajien Liitto. Liitto käyttää lyhennettä SELL. Liiton tarkoituksena on edistää kansanomaisia lajeja. Kaupallisen urheilun vastapainoksi perustettu liitto lähtee ajamaan voimakkaasti terveyttä edistävää liikuntalajeja joihon kuuluu myös Pilkkihiihto.


 

Kuvia

Ruokolahdella 2008 (lähtö)

    Sää suosi kilpailijoita

 

Tiedustelut:

Olavi Tuuliainen olavi.tuuliainen@pp.inet.fi 044-2059724

Osmo Kekoniemi 050–5818063

Eero Lempiäinen, Lappeenranta
puh. 05-416 4377

Antero Rusinen, Iisalmi

puh. 044-5747 130
antero.rusinen(at)gmail.com

Sivuston ylläpito: ruusna@netti.fi

 

 

HengessÄ mukana:

Kuusamon uistin

Leppävirran urheilijat Ry

 

Design downloaded from free website templates.